Kinkkua sulattelemaan

Seuraava puhelu käytiin viime viikon keskiviikkona:

-Kai sä sit pääset ens ti maaliin, jätkiä lupas tulla kunnolla paikalle jos saadaan kaks veskaa?
-Kyllä voin tulla ei ongelmaa
-Hyvä, katsellaan siellä

Jeps. Ilmestyin Ylöjärven hallille pieni hikijumppa mielessä. Paikalla minä ja 5 pelaajaa. Rok rok. Ei siinä, hiki tuli, 50 minuuttia vetelyä. Mutta se kyllä hieman ihmetyttää että kuinka huonosti normaalisti käy porukkaa jos 5 saatiin innokkaimista.

Huomenna jatkellaa sulattelua. Tarkoituksena mennä suorittamaan Tom Laaksonen-larppaus. Eli todella huonoa luistelua ja paskaa kiekonkäsittelyä. Tunti sitä niin kai siinäkin hiki tulee.

Nyt koivet ylös sohvalle ja 22:30 alkaakin Skinsin uusi kausi. Suosittelen.

Continue Reading...

Joulutauko

Joulu tulla jolkottaa. Meikäläisen kohdalle taukona vielä etuajassa. Pukkasi nimittäin poskionteloihin tulehdusta päälle. Tiistaina illalla pelissä alkoi tuntua hieman huteralta ja aamulla se sitten paljastui syy kuumeen muodossa. Noh, nyt on antibiotit haettu, niiden kanssa kinkkukin maistuu paremmalle.

Niin, tiistaina oli peli. Tuurauskeikka taas. Haettiin Kalevan Haukoille kauden ensimmäinen piste tuloksella 6-6, vastassa HPV. Ei kummemin kerrottavaa tuosta setistä, melkoista kiekkojen pomputteluahan se oli mutta Haukkojen kanssa piste on jo saavutus.

Mitäs muuta tässä on touhuiltu. Viime viikon lauantaina oltiin taas pillihommissa. Voiko mikään olla parempaa kuin A-junioreiden 3. divisioona, lauantaina illalla 19:30? Voi, melkein mikä tahansa muu. Kaikkea sitä ihminen tekee pientä korvausta vastaan.

Uudet housut on koeajettu, ne joiden hankintaa fiilistelin 1.12. kirjoitetussa. Komiat on. Varustepörssistä hankittuna siis Simmonsin 996-mallin housut, koko XL, tietenkin. Juha Pitkämäen hyväksi todettu taktiikka. Vaikka tämä lievää varustehifistelyä onkin, niin täytyy sanoa, että maalivahdille joka pelailee panssari housujen sisällä, nuo toimivat paljon paremmin kuin edelliset Bauerit. Ei nouse panssari housujen päälle. Tai ei ainakaan ole vielä, muutaman tunnin käytön aikana tapahtunut kertaakaan. Edellisiä sai korjata pari kertaa / vuoro.

Mutta joo, tylsäähän tässä on ollut. Aika kuluu töissä ja Kiekkopesää selaillessa. Ja välipäivät meneekin sitten kunnolla työn touhussa. Koitetaan ehtiä jäälle sulattelemaan kinkkujakin jossain vaiheessa.

Pusi pusi mussukat ja Hyvää Joulua!

Continue Reading...

Härkäviikko, osa 2.

Jahas, perjantai meni iisisti. Yhdeltä himassa, Herrasmiesmäisesti. Ei sattunut päähän, ainakaan paljoa. Lauantaina sitten eri. Sielun Veljet oli loistava ja tunnelma vei mennessään, myös mukin pariin.

Mistä sitten kärsittiin suuresti sunnuntaina. Lähtöhetkellä kohti Orivettä olo oli "siedettävä". Ensimmäinen peli oli Sport Lace Teamia vastaan ja oli onneksi todella helppo. 6-1 voitto haltuun. Suurimman osan ajasta nautiskelin toisen pään kaverin loistavista torjunnoista. Kaima oli vireessä.

Sitten vastaan tuli vanha tuttu Avant Tecno, Pihatraktorit ja ruohonleikkurit. Pojilla oli tyylikin tuttu. Parhaiten kuvaa tilanne, jossa kiekko lyödään maaliin 5 sekuntia vihellyksen jälkeen ja jäädään naaman eteen tuulettamaan. Voi poijjaat. Sitten itketään ettei minulla pää kestä. No, kesti se sen verran että voitto tuli 4-2. Pelin jälkeen kuulin että otan liian vakavasti, on vaan harrastekiekkoa. Ja sama kaveri jatkoi lausetta heti perään kommentilla "vittu mä tuun lyömään sua kohta." Jep jep. Vähän vei omilta sanoiltaan pohjaa.

Sitten viellä illalla kolmanteen peliin. Mukava peli, olo oli helpottunut ja vastustaja oli juuri sellainen sakki jota harrastekiekossa haluaa kohdata. Tiukka peli, hyviä koppeja, voitto 5-4. Mutta kiitokset RuuKie:lle mukavasta ja loistavasta pelistä.

Maanantaina vedeltiin vielä yhdet päivähöntsät vapaapäivän kunniaksi. Jaksosta tuli melkoisen rankka. Jalat ihan betonia, mies ihan poikki. Mutta olipa hauskaa kokeilla.

Tänään tuli muuten Avantin veskalta tekstari. On kuukauden saikulla, kaipasi tuuraria. Arvatkaa suostuinko. Käy sääliksi kaveria, pirun mukava jannu kun on. Mutta minua ei niille vuoroille enää saa. Vaikka viimeksi lopussa mietinkin että mennäänkö. Ei mennä ei.

Continue Reading...

Härkäviikko, osa 1

Sunnuntaina se alkoi. Nimittäin härkäviikko jonka ohjelma on seuraavanlainen:

-sunnuntai, peli (kentällä)
-tiistai, peli
-keskiviikko, jäät + peli
-torstai, jäät (piti olla X 2 mutta peruutus tuli onneksi toiseen)
-perjantai, hieronta, Herrasmieskaljat @ O¨Connels
-lauantai, keikka+ humala @ Pakkahuone
-sunnuntai, peli X 2 tai 3

Kommentoidaan pikkasen jo suoritettua osuutta. Sunnuntain peli tuli läpiluisteltua. Turpaan tuli, 7-3 muistaakseni mutta mikä positiivista, kenttä jossa salamana viiletin oikeaa laitaa, teki 2 mutta oma pää pysyi puhtaana. Jipjei!!!. Yritin maailman hitainta spin-o-ramaa, oikeastaan onnistuin mutta pystyakselin kiertoa seurasi jalkoihin tulleesta mailasta johtunut vaaka-akselin pyörähdys. Koomista, erittäin koomista.

Tiistaina pelailtiin taas maalissa ja tuloksena 5-1 voitto. Gluteus Maximus vs. HPV oli perushöntsää Lempäälän illassa. Kärkeen kun päästin taas helpon niin ei tarvinnut jännittää ja loppupeli menikin putkeen. Se siitä, ei siinä paljoa kerrottavaa ollut.

Keskiviikon jäät oli mukavat. Uusi vuoro meikäläiselle, ilmeisesti eksyn tuonne jatkossakin. Vetoja tuli passelisti ja pelailu oli sopivalla huumorilla ja hengellä varustettua. Illan peli olikin sitten väsyneitten jalkojen taistoa ja lopputulos oli 3-7 pataan. Ei sillä että olisin ihan sysipaska ollut, mutta olisihan niistä pari voinut kopata.

Tänään kun tähän vielä on vedelty aamujäät niin huominen hieronta on varmaankin melko taivaallinen kokemus.

Jaa niin, hain suutarilta hajunpoisto-sprayn jota nyt pitäisi käyttää. Jos hanskoista ja luistimista poistuisi kuoleman haju. Niin ja fiilistelen uusista housuista. Tekisi mieli sanoa "hei hei Bauer Elite, tervetuloa Simmons 996". Hyvää adventtia mulle?

Continue Reading...

Liiton pikku hamsterit

Vaihdon mitta 60 sekuntia, eikun 90, vai olisiko sittenkin parempi se 60? Vai vaihdettaisiinko lennosta? Mitenköhän minuutin jäähyt toimisivat? Ei kun nyt mä keksin, korvataan jäähyt rankkareilla. Ääh, ei se ollutkaan hyvä idea, otetaan sittenkin takaisin ne 2 min jäähyt. Joo, näin tehdään.

Mitenkäs sitten nuo taklaukset? Ei kai nyt tuon ikäisiet saa taklata? Joo, mutta jos tehdään kiilaaminen sallituksi. Toisaalta, voisivathan ne taklata samansuuntaisessa liikkeessä.

Tällaista se on se E-junioreiden sääntömaailma. Tuosta vielä unohtui lämärit, komposiittimailojen kieltäminen pariksi vuodeksi yms. Pikkupojat ovat liitolle sellaisia pikku koehamstereita, ei haittaa vaikka sääntöjä muutellaan vaikka kesken kauden.

Juttelin tuossa pelin jälkeen erään E-junnujen valmentajan kanssa. Oltiin yhtä mieltä siitä, että kun peli siirtyy normaalikaukaloon, eli siis juurikin E-iässä, niin silloin alettaisiin pelata tismalleen samoilla säännöillä kuin muutkin. Ainoastaan peliaika kasvaisi iän myötä.

Olin viime huhtikuussa viheltämässä Latviassa, jossa oli samaan aikaan B-junnujen ja E-junnujen Riga Cup. Kaikista muista maista tulleet joukkueet olivat E-junnujenkin osalta taklailleet alusta asti. Eikä siinä mitään ongelmia ollut. Loogisesti kun ajattelee niin eikö pitäisi olla helpompi alkaa opettelemaan silloin kun taklaukset ovat vielä keveitä ja köykäisiä. Näin äkkiseltään luulisi.

Noh, odotellaan mitä seuraavaksi muuttuu.

Continue Reading...

Perjantai-illan huumaa

Eilinen ilta meni koulussa ja jäällä. 21:15 alkoi Sentterin 1. kaukalossa huikea taistelu Gluteus Maximuksen ja HCR:n välillä. Jep, todella huikea. Molemmat puuttuivat, vauhti ja vaaralliset tilanteet. Tai no joo, jälkimmäinen pääsi syntymään kun 3 ukkoa päätti alkaa painimaan siinä meikäläisen maatessa kiekon päällä. Ilmeisesti ainakin lavasta tuli niskaan. Kun sieltä vihdoin pääsin ylös niin oli vähän kierrokset korkealla, suunta kohti lähintä vihua jonka kommentti oli hauska: "En ollut minä!!!" :D

Peli päättyi 7-1 voittoon. Olisihan tuota voinut nollatkin pelata. Mutta toisaalta, onhan se laupiasta antaa kaverille maali avaamalla maalin takaa suoraan hyökkääjän lapaan. Ei jäänyt kavereille paha mieli.

Pelin jälkeen oli lepposa juttutuokio ottelun tuomareiden kanssa. Toisella oli eilinen peli kauden ottelu nro 127, ellen ihan väärin muista. Että tuleehan noillekkin jannuille jääaikaa kauden mittaan.

Tänään tuomarointia, huomenna tuomarointia ja huomisen kruunaa huippuottelu jossa meikäläinen pääsee pitkästä aikaa kenttähommiin. Saas nähdä, jatkuuko hyväksi todettu linja: ei ottelua ilman maalia.

Jos sitä jatkaisi Konetekniikan luennon seuraamista.

Continue Reading...

Tuukkona sie meitin kanssa jäille?

Joku voisi kysyä otsikon mukaisella tavalla. Mutta ei eräs sankari, joka esitti mulle seuraavanlaisen kutsun sunnuntain pelissä: "Vittu tuu meidän jäille niin mä ajan sut saatana!" Ja huomionarvoista toki oli se, että olin pelissä maalissa. Ja mistä tämä kaikki aiheutui? No tämä sankari päätti nepata meikäläistä kiekolla 2 sek vihellyksen jälkeen ja päätin asiasta hieman keskustella. Ei ehkä omakaan kommentointi ollut ihan kaikkein asiallisinta, mutta tosiasiassa vain muistutin, että kun pilli soi, niin peli loppuu. Ja totesin että "joko olet kuuro tai saatana tyhmä."

Sama kaveri toki huusi meidän maalintekijälle maalin jälkeen että "pidä pää ylhäällä." Nämä kuuluvat varmasti kaikkien mielestä harrastepeliin. Hupaisaa on se, että olen tämän porukan vuorolla tuuraillut 1,5 vuotta ja viime kaudella pelasin niille pelejäkin. No en tuuraa / pelaa enää.

Niin ja lopputulos. Voitettiin 7-4.

Et terkkuja Avantin numerolle 14. Kannattaisiko pikkasen funtsia, ihan ees pikkasen.

P.S. Hetken mietin että menisikö sinne seisomaan tunniksi kilpi tulosuuntaan pystyssä. Ei taida olla sen arvoista.

Continue Reading...

Ulkojäät (sydänhymiö tähän)

Eilen pääsin korkkaamaan kauden ekat ulkojäät. Koulukatu, 0 astetta, pieni räntäsade, ei kuitenkaan häiritsevä. Ei välitetä siitä, että pelaajia oli liian vähän, jää oli nihkeä ja peli oli kuraa. Se oli silti hauskaa. Kellertävä valaistus ja satunnaiset tuulenpuuskat. Loistavaa.

Kyllähän sen sitten aamulla huomasikin jaloissa, kun oli illan ulkojäiden perään väännyttävä 7:15 Hervantaan. Ei meikäläisen kunnolla liikaa jäitä 12 tunnin sisään. Ei tullut sitten mistään mitään. Tai no, tuli hiki ja vitutus. Pahoitteluni paikalla olleille, olin aika surkea.

Huomenna aamulla sitten Sentteriin intoa piukassa (just joo). Joskus tuntuu ettei jaksaisi, mutta silti tulee lähdettyä. Koska kyllähän se loppujen lopuksi melkein aina on kivaa.

Rok rok.

Continue Reading...

Ihan paska jätkä

Niin, on se kamalaa kun kuulemma menen raitapaita päällä kaukaloon. Pilaan pelit ihan tarkoituksella. Hyi minua.

Niin, tokihan vastustajan kapteeni ja koutsi totesivat, että kauden parhaat vihellykset. Mutta ne onkin mun kavereita. Eiku mitäs?

Eiköhän me tehdä niin, että mä pidän linjani ja jatkan vaikka sitten mulkkuna olemista.

Continue Reading...

Pikkasen ittestäni

No niin, nyt kun Koff napsahti auki, on varmaankin hyvä hetki kertoa, kuka minä olen. Eli kuka löytyy näiden salamyhkäisten sanojen takaa.

Ikää on kertynyt 31 vuotta. Ja suurimman osan siitä on kiekko ollut elämässäni mukana, muodossa tai toisessa. Ihan noin niinkuin sarjatasolla aloiteltiin joskus 11-vuotiaana. Maalilla, tietty. "Tuu maaliin, ketään joukkueesta ei halua mennä." Näillä sanoilla meikäläinen draftattiin aikanaan ulkojääsarjojen pariin. Ja on sitten kuljettu pitkä matka nykyhetkeen. Tähän mahtuu pelejä monilla eri tasoilla, ei kuitenkaan korkeilla. On pelattu maalivahtia, hyökkääjää ja pakkia. On tuomaroitu satoja pelejä ja valmennettu pikkujunnuja. Että sellaista.

Seurahistoria on vakuuttava: JKS, Forssan Alku, FoPS, Käsikiven pyörittäjät, Kalevan Haukat, Jatkoaika HC, Gluteus Maximus, HMK... Kovaa tasoa siis, eikö vain.

Matkalla on hajonnut olkapää, selkä ja polvet. Pahin tilanne b-junnuissa kun mentiin pää edellä laitaan ja lääkärin sanojen mukaan käytiin lähellä "erittäin huonoa tilannetta".

Nykyään vedellään Tampereella useamman eri joukkueen maalilla ja samalla myös ainakin yhdessä kentällä. Pelejä ja vuoroja tulee "riittävästi". Ja koska touhu on äärimmäisen hauskaa, tulenkin siis jakamaan sitä tänne.

Mitä voitte siis odottaa? Kiroamista surkeiden jäiden jälkeen, varusteiden myyntisuunittelua, uskomatonta hehkutusta, raportteja tuomarina pilatuista peleistä, sisäpiiritietoa kosteista saunailloista. Paskaa läppää siis.

Kannattaa seurata (jos ei oikeasti muutakaan keksi).

Continue Reading...

Alkusanat

Tämä on blogi palvelee rouvan toivetta. Nimittäin sitä että olisin joskus kotona. Kun olen kirjoittamassa tätä, en ainakaan ole hallilla.

Toki tämä blogi tulee rikkomaan rouvan toista toivetta. Se nimittäin on se, etten roikkuisi koko aikaa koneella, siis siitä ajasta kun olen kotona. Noh, molempia ei voi saada.

Eli, täällä tullaan tiukan analyysin tyylillä (perus p****njauhannalla) pureutumaan tiukasti siihen, mitä on harrastekiekkoilijan elämä. Tai onko harrastekiekkoilijalla yleensäkään elämää. Siis kaukalon ulkopuolella. Pääasiassa nämä tarinat tulevat sijoittumaan Pirkanmaalle mutta eiköhän me muuallekkin eksytä, ainakin Hollantiin huhtikuussa.

Ans kattoo kuin äijän käy. Nyt pitää mennä lepyttelemään rouvaa.

Palaamme myöhemmin rikospaikalle.

Continue Reading...