lauantai 29. tammikuuta 2022

Pitkä matka puukolle

Ei kommentteja:

 Taisin ensimmäisen kerran käydä lonkan vuoksi lekurissa 2013. Silloin oireet olivat pirullinen kiristys vasemman reiden ulkosyrjällä. IT-jänne veti jatkuvasti tiukaksi. Kuvattiin kunnallisessa, todettiin, että alkavaa nivelrikkoa ja oikeastaan se oli siinä. Liikuntaa, liikuntaa ja liikuntaa.


Tällaisena vanhana gubbena ei olisi välttämättä pitänyt koittaa opetella kaikki nykyhömpötyksiä maalilla. Siinä kun talvet koitti mennä jäässä tolpalta tolpalle, lonkan kunto huononi koko ajan ja ehkä 2018 huomasin muljumisen vahvistuneen ja soundimaailma lonkassa alkoi olla melko vekkuli. Lisäksi nivustaipeen kivut pahenivat ja polvetkin oireilivat enemmän. Vasemman jalan saaminen alanurkkiin oli täysin mahdotonta kun kiertoa ei vaan ollut.


Epäilen, että paluu pesäpallon pariin, vaikkakin vaan ihan harrastetasolla ei myöskään auttanut yhtään. Tampereen Vesitornin kenttä kun on melkein sementtiä alustana. Silti siellä oli pakko kirmata ja lenkata aina pelin jälkeen kotiin.


1.10.2019 lääkärin mielipide oli tällainen:


"Vasen lonkka rtg maaten, ei vertailututkimuksia.

Lonkkanivelessä todetaan selkeä nivelraon kaventuma, subkondraalinen lisääntynyt skleroottisuus sekä kystadegeneraatiota ja reunaterävöitymiä artroosiin sopien. Tuoreeksi tulkittavia luisia traumamuutoksia ei erotu. Ei pehmytkudoskalkkeumia.


Sisäkiertoliike vas lonkassa on hyvin rajoitteinen. Ulkokierto normaalimpi. Vars leposärkyä ei ole, mutta rasituksen jälkeen särkee.


Keskustellaan edelleen nivelrikon luonteesta/epäily siitä että taustalla altistavana tekijänä olisi jokin rakenteellinen seikka. Lonkka lonksunut vas. Lisäksi pelannut jääkiekkoa maalivahtina ja edelleen toimii harrastekiekkoilussa maalivahdin tehtävissä jossa lonkan asennoille paljon haastavia liikkeitä."


Kuva tuolloin näytti tältä:





Tuon jälkeen vedettiin edelleen liikunnan ja jumpan voimalla kunnes oli pakko todeta, että vitut, tää on ihan romuna. Viime vuoden syksyllä aloitettiin uusi rumba Terveystalon kautta ja lopulta lääkärin toteama oli tämä:


"Kävely on selvästi ontuvaa. Trendelenburg on negatiivinen. Lievää atrofiaa vasemmassa reidessä on oikeaan verrattuna. Laudoille ja maaten testaten vasen alaraaja vaikuttaa jopa reilun senttimetrin lyhyemmältä. Lantiokuvasta mitaten vasen alaraaja on kuitenkin muutaman millimetrin pidempi ja lyhentymä on selvästi toiminnallista kivusta ja lantion asennosta johtuen. Ekstensio-fleksio 0-80 astetta, sisärotaatio -5, ulkorotaatio 20. Distaaliset pulssit palpoituvat molemmin puolin.


Tutkimukset

Röntgenkuvauksessa vasemmassa lonkassa on pitkälle edennyt gr IV--tasoinen nivelrikko ja kookkaat osteofyytit acetabulumin reunalla.


Suunnitelma

Nuoresta iästä huolimatta vasempaan lonkka on kehittynyt pitkälle edennyt ja hankalaoireinen nivelrikko. Kokonaistilanne huomioiden tekonivelleikkaus on perusteltu jo tässä vaiheessa. Sovitaan leikkauspäiväksi 30.3. ja mahdollisuus peruutuspaikkaa myös aiemmin. Sairauslomaa reilun kuukauden verran ja jatko työterveyshuollon kautta. Toiminnallinen mittaero vasemmassa alaraajassa on reilun senttimetrin verran, mutta ei kuitenkaan näin paljoa pyritä pidentämään leikkauksessa lantiokuvasta tehdyn mittauksen perusteella. Realistinen pituuslisää voisi olla noin 0.5 cm:n luokkaa. Preoperatiivisessa laboratoriokokeissa hemoglobiini hieman koholla 171, muuten ei poikkeavaa.


Tapahtumadiagnoosit (Diagnoosi): Dg: M16.3; OA coxae dysplastica sin"


Alkuperäinen leikkausaika oli merkattu 30.3.2022 mutta pääsin peruutuspaikan kautta 2 kk nopeammin. Ja nyt möllötetään sohvalla, tuijotetaan Tenetia, kirjoitellaan blogia ja levätään. Näin jälkiviisaana voisi todeta, että tuolloin 2019 ehkä vähän vähättelin ongelmia. Takaraivossa oli tieto, että nuori ei helpolla leikkaukseen pääse. Jos silloin olisi jo tajunnut olla rehellinen tai jopa vähän liiotella niin tämäkin olisi jo kaukana takana.


No toisen lonkan kanssa sitten aiemmin.


Mutta joo. Kannattaa olla tarkkana kipujen kanssa. Ne voi johtua vaikka mistä.


Continue Reading...

keskiviikko 26. tammikuuta 2022

Lonkkaa vetämässä

Ei kommentteja:
Pitkästä aikaa. Seitsemän vuotta taukoa. Melkoisen aktiivista. Viimeksi kun kirjoittelin, oli jo vaivoja nivusissa ja selässä ja nehän sitten useampi vuosi sitten selvisivät lonkkalähtöisiksi. Ja nyt kun odottelen Coxan osastolla unta niin hokasin, että kun toinen tulee kuitenkin jossain vaiheessa tarvitsemaan korjausta on varmaan hyvä vähän dokumentoida prosessia jatkoa varten. 

 Jo pikkumuksusta meikäläisen lonkkien liikerata on ollut melko rajattu ja eihän tuo maalissa heiluminen ole tehnyt niistä yhtään parempia. Viimeiset vuodet höntsyily on sujunut mutta aina hallilta lähtiessä on sattunut vähän perkeleesti. Jälkikäteen ajateltuna ei ehkä se fiksuin veto mutta minkäs sitä luonteelleen voi. Kiitos koronan aiheuttamien hallisulkujen jäi liikunta yhtäkkiä nolliin. Kävely kun on ollut jo hetken perkeleen huonoa niin kun siitä otetaan jäätkin pois, alkaa voimat kadota jaloista. Ja kun tukitoiminnot katoaa, kunto heikkenee. 

No nyt sitten on aloitettu toipuminen leikkausesta. Lonkka peroitu kirjoitusaika huomioiden eilen, tänään ilmeisesti kotiin. Tehokasta tämä nykyajan lääketiede. Tie kohti kivutonta liikkumista aloitettu. Ja tosiaan tänne se on hyvä dokumentoida. Voi sitten ennen seuraavaa kertaa muistella miten se oikein menikään. 
 
Here we go.
Continue Reading...
 
UA-29656960-1