maanantai 26. tammikuuta 2015

Saksa on ihan jees maa

Ei kommentteja:
Tuli viime vuonna käytyä työn puolesta Tampereella järjestetyssä (surullisenkuuluisassa) Open Ice-tapahtumassa , jossa Tappara ja Ilves kohtasivat. Ja tämän tapahtuman jälkeen olin melko lailla varma, etten enää ikuna vaivaudu näihin ulkoilmahömpötyksiin. Sen verran surkeasti hoidettu setti oli kyseessä.

Kunnes sain ehdotuksen, josta ei voinut kieltäytyä.

Heinäkuussa sain ystävältä viestiä että Düsseldorfissa (mahtava kaupunki) käydään tammikuussa ottelu, Winter Game nimellä kulkenut tapahtuma jossa DEG:lla olisi vastassa Kölner Haie ja pelipaikkana Esprit Arena. Aiempia reissuja kaupungissa tehneenä uskalsin ottaa riskin. Vaikka peli olisikin samanlainen katastrofi, olisi reissussa silti potentiaalia vaikka mihin. Nopealla toiminnalla lennot ja hotellit kuntoon ja neljän hengen rytmiryhmä oli valmis reissuun.

8.1. iltapäivästä lähti Air Berlinin nokka kohti Düsseldorfia. Pelipäivä oli lauantai joten torstai-ilta ja perjantai oli aikaa tutustua kulttuuriin. Ei valittamista.

Lauantaina pääsimme pelipaikoille siinä kahden nurkilla. Ovet olivat auenneet yhdeltä ja kahdelta oli ohjelmassa legendojen ottelu. Sisään ilman ongelmia, ei jonottamista, ei normaalia sekoilua, ei mitään. Sisältä virvokkeita kouraan ja katsomoon. Ja kyllä, siellä saa viedä juomat katsomoon. Kamalaa! Soittakaa Päivi Räsäselle. Paikat olivat kovinkin mallikkaat, näkyvyys mainio. Ja hintaa taisi tulla vähän alle 40 €. Ei paha pieti ollenkaan.

Juomatauko

Legendojen peli oli sitä normaalia harrastehöntsää mitä tällaisissa on Suomessakin totuttu näkemään, mutta kyllähän siellä kovia nimiä oli joukossa. Dieter Hegen, Andrei Trefilov, Martin Ulrich, Tore Vikingstad, Peppi Heiß, Thomas Brandl ja Jozef Stumpel (joo joo, Jonnet ei muista). Maalivahdit heitti kunnon kylkimyyryjä sekä pystytorjuntoja ja fiilis oli aika mainio. Ei ollut valittamista.

Peppi Heiß ja "padstack". Kuva: DEL Winter Game / City Press


Legendapelin jälkeen oli vuorossa tunnin keikka, bändinä Mando Diao. Köörimme vietti tämän pätkän jaloittelemalla ympäri stadionia. Ei ollut meidän kuppi teetä. Mutta eipä tarvinnut olla kenenkään katsomossa tuntia ihmettelemässä kun kenttää laitetaan kuntoon vaan tarjolla oli tosiaan ihan pätevää viihdettä.

Ja sitten takaisin katsomoon. Stadionille mennessämme huomasimme tekstin "jos paikallasi on paperi, nosta se ylös 16:25". Ja meillähän oli. Ja 16:25 me ne nostimme. Ja toisesta päästä stadionia tulos näytti tältä:

Meikäläisen voi spotata tifoilemassa D-kirjaimen yläosasta, kuva DEG:n FB-sivut

Tifon jälken vihdoin kiekkoa. Pelkoni siitä, että peli olisi läpsyttelyä oli turha. Kuitenkin kyseessä kun ovat "veriviholliset". Ja siis, eihän se saksalainen kiekko mitään taktiikan taidonnäytettä ole, mutta yritys oli kova ja peli oli oikeaa peliä. Ja saatiin vielä tiukka matsi. Pelikellon näyttäessä 60 minuuttia oli taululla tulos DEG 3, Haie 2. Saatiin mitä haettiin. Ei siis turhaan pakattu DEG:n huivia ja hikoiltu villahuivissa. Kunnon gloryhuntteri all the way. Ja varmasti meidän lisäksi paikalla olleet 51121 muutakin ihmistä olivat näkemäänsä tyytyväisiä.

Siinä kihahtaa 3-0, kuva bild.de


Tässähän ei tietenkään ollut vielä kaikki. Olivat pirulaiset päättääneet laittaa vielä vähän raketteja ilmaan. Ja se näytti meikäläisen vierestä kuvattuna tältä:


Siitä sitten voitolla yöhön. Mutta se onkin sitten eri tarina.

Seuraava ottelu pelataan 2016 Berliinissä. Ja kuvissa näkynyt kööri on lähdössä edustamaan uudelleen. Ja vinkkinä näille Open Ice yms järkkääjille. Menkää tekin. Opitte kuinka homma toimii, palvelu pelaa, vessat eivät lainehdi kusesta, kalja ei lopu kesken, väki ei mätä toisiaan turpaan.

Toki yhtä asiaa ei benchmarkkaamallakaan voi saada aikaan. Tunnelmaa. Kun on sitä lutuuria niin homma vaan menee eri tavalla. Ja ei, en sano että suomalaisten pitäisi sitä väkisin tuoda peleihin. Se kun on jotain mitä on jo valmiina, tai sitten ei ole. Se ei nyt vaan ole koodattuna suomalaisiin.

Mutta se, että laitetaan palvelut ja paikat kuntoon on jo iso askel. Että ei muuta kuin opintomatkalle Berliiniin. Tulkaa moikkaamaan jos siellä vuoden päästä törmätään.




Continue Reading...

maanantai 19. tammikuuta 2015

Käsityö kunniaan!

Ei kommentteja:
Kävipä tässä patjoja hankkiessa niin hassusti, että oletin liikaa ja patjat olivatkin pikkiriikkisen liian isot. Eipä tuo sinäänsä haittaa, blokit kun saapi siirrettyä. Paitsi että pikkasen haittasi. Ei mennyt kuin Strömsössä. Nimittäin siirto aiheuttikin lieviä tasapaino-ongelmia. Ei isoja, mutta sellaisia, että koska ne tiedosti, nepä ottivat kupoliin.

Patjana Simmonsin 998, 34+2, yhdellä ulkoisella breikillä.

Ylhäältä myötäpäivään: siirretty blokki, polvi patjalla, vanha remmitys x 2

Elikkäs elikkäs, tuostahan tuon näkee. Johtuen tuosta ulomman ländärin kiinteydestä, menivät blokit eri kohtaan ja patjan osuessa blokkiin meni kulma vähän vinoon ja aiheutti takapainoisen fiiliksen.

Mikäs tässä sitten avuksi?

Paljon olin kuullut hyvää Varusteverstaasta, joka monelle veskarille varmasti onkin tuttu. Mutta teille jotka eivät vielä tiedä, on kyseessä erittäin näppärän kaverin firma jossa pääasiassa fiksataan ja tuunataan veskareiden kamoja.

Sopiva tauko oli edessä reissun muodossa joten ei muuta kuin FB:n kautta yhteyttä, kuvat matkaan, patjat Matkahuoltoon ja mies Saksaan lomalle (Saksassa nähdystä ulkoilmapelistä tulossa seuraavassa numerossa, stay tuned). Blokkien ja polven paikan muutoksen lisäksi päätin siinä vielä vaihdattaa vanhat nahkaremmit smart strap-malliin. Koska jos kerran aloitetaan niin tehdään sitten kunnolla.

Viime torstaina, työreissun yhteydessä kävin sitten nappaamassa patjat paikan päältä. Taka-ajatuksena tässä oli päästä vähän ihmettelemään, että mitäs kaikkea siellä oikein tehdään. Ja olihan kannattava vierailu. Oli hieno nähdä osaava kaveri joka selkeästi tykkää työstään ja tekee laadukasta jälkeä. Pääsin siinä myös hypistelemään Varusteverstaan oman sarjan kilpeä ja olipahan komia kapistus. Varmaan parisenkymmentä minuuttia ainakin turistiin ja hyvillä fiiliksillä patjat peräloosterissa kohti Pirkanmaata.

Jäille piti mennä jo perjantaina mutta Kouukatu ja vesisade on sen verran heikko yhdistelmä, että vasta eilen sitten päästiin. Ja peliin suoraan, tietenkin.

Eli mitäs nyt sitten olikaan uutta. Siirretty polvi ja blokki, paksumpi ulko-osa blokista ja smartit. Ja voi mooses, että toimikin mainiosti. Liuku tasapainottui, polvi tussahtaa mukavasti keskelle ja smartitkin olivat kiva uusi toiminnallisuus. Patjat nimittäin kevenevät melkoisesti, kun napataan muutama metri nahkaa ja korvataan kevyemmillä materiaaleilla.

Ylhäältä myötäpäivään: blokki ulkoa, blokki ylhäältä, sisempi smart, ulompi smart

Ei huonompi sijoitus. Polvet kiittävät ja säästyyhän tässä kauden aikana uuden kiinnityksen kanssa minuutteja. Veikkaisin noin 20 sekuntia / patja / kerta joten tuleehan tuosta 80 sekuntia / vuoro. Ja kun niitä on se kolmesta viiteen viikossa niin tässähän on aikaa tehdä vaikka mitä.

Nyt kun olen nähnyt mitä Topi Varusteverstaalla pystyy tekemään niin suosittelen suuresti tutustumaan palveluihin. Ehkä sitä uutta hanskaa ei tarvitsekkaan ostaa, vanha voi tulla vielä ihmeelliseen kuntoon. Tai vanhat patjat löytävätkin pari vuotta lisäaikaa. Omalta osaltani seuraava työn kohde on jo selvillä ja siitä jo turistiinkin.

Ja mistä tämän nyt sitten löytää tämän Varusteverstaan. No Jyväskylästä mutta kannattaa aloittaa osoitteesta varusteverstas.fi/

Käsityön osaaminen kunniaan
Continue Reading...

lauantai 17. tammikuuta 2015

Eräänlainen tuhkimotarina

Ei kommentteja:
Ei ole ihan jokapäiväistä, että maalivahti pelaa ensimmäisen NHL-pelinsä 33-vuotiaana. Niin ja ottaa siitä voiton. Ja itse asiassa on pelaamassa itselleen paikkaa uran viimeisiksi kausiksi sinne suurimpaan ja kauneimpaan. Rob Zepp on tekemässä juurikin tätä. Ja tie Flyersin maalille ei ole  tosiaan käynyt sen yleisimmän reitin kautta.

OHL, ECHL, Liiga, Mestis, DEL, AHL ja NHL.  Ja siis tuossa järjestyksessä.

Ensimmäiset muistikuvat Zeppista ovat itselläni loistavasta ensimmäisestä kaudesta SaiPan paidassa. Ennen SaiPaa oliluvat neljä edellistä kautta menneet ECHL:ssa. Zeppilla oli tuolloin jo takanaan kaksi varausta NHL:aan. 1999 Thrashersin toimesta ja 2001 Hurricanesin toimesta. Tuolloin Eurooppaan tulivat Pohjois-Amerikasta, varsinkin maalivahdeista ne menetetyt lupaukset. Jossain määrin sellainen oli myös aikanaan Tim "thomaksen timppa" Thomas.

Kuva: Ilves.com (Toim.huom. Tekstin kirjoittaja omisti hetkisen aikaa kuvassa näkyvät RBK:n Premieret. Jäykät olivat penteleet)
Voi olla että muistan väärin, mutta mieleeni on jäänyt kuva, että Zepp oli kovin pidetty mies Lappeenrannassa. Ja mies otti varmasti yleisönsä, esimerkiksi myllyttämällä Tommi Nikkilän kanssa.



SaiPasta Saksaan ja Eisbärenin maalille. Seitsemän kautta, Saksan kansalaisuus ja MM-kisoja Saksan paidassa. Kunnes sitten Hextall oli se rohkea ja vei Zeppin takaisin Pohjois-Amerikkaan. Jälkikäteen annetuissa kommenteissa Hextall sanoi miettineensä Zeppia jo vuotta aiemmin mutta ilmeisimmin 2014 MM-kisat olivat se näyttö joka lopulta tarvittiin.

Kuva: welt.de


Vahvat näytöt harjoituskaudella saivat ainakin meikäläisen uskomaan että Ray "robolonkka" Emery siirrettäisiin kohteliaasti sivuun ja Zepp ottaisi Masonin takana varamaalivahdin paikan. Zepp kuitenkin päätyi Phantomsiin ja pelasikin siellä mainiosti. Ja kun Mason sitten meni telomaan itsensä harkoituksissa niin aika oli vihdoin kypä ensimmäiselle NHL-esiintymiselle.

21.12.2014 Zepp sai varmasti riemuistan, hieman ennen aikaisen joululahjan. Jäälle Jetsiä vastaan, voitto jatkoajalla 4-3 ja tilastoihin vanhimpana maalivahtina joka on voittanut ensimmäisen ottelunsa sitten vuoden 1926.

Kuva: philly.com

Nyt takana on 3 strattia, 2 voittoa ja yksi tappio. Viime yönä maalille Emeryn päästettyä ensin kolme ja jälleen tasainen suoritus. On todellinen ihme jos  Flyers edes harkitsee tekevänsä Emerylle jatkoa. Zepp olisi varsin pätevä ratkaisu seuraavaksi pariksi kaudeksi Masonin taakse.

Miehen pelissä näkyy Eurooppa ja hyvä valmennus. Nopea liikkuminen jäässä sivulta toiselle ja hyvät kädet. Aktiivinen liike hyvä pelin lukeminen. Ja kun kaikki mitä jatkossa eteen tulee on vain uusi voitto, on henkinen puoli varmasti kunnossa. Ei turhaa jännittämistä, kaikki uusi on plussaa.

Kyllähän tässä melkoinen tarina on. Darlingin viinapirujuttujen voittamisen lisäksi tässä on toisenlainen "feel good story" tälle kaudelle.

“I always believed in myself and I could do it. I just needed an opportunity. One presented itself in the summer with the Flyers and another has presented itself now.”

Hienoja hommia. Toivottavasti tämä tarina jatkuu vielä muutaman vuoden.

(pelin päivämäärä editoitu 17.1.2015 klo 17:11)


Continue Reading...
 
UA-29656960-1